Lohja Run 2015 - I did not

Tänään paikalliset moottoripyöräkerhot Bandidos MC Lohja ja Cannonball MC Lohja järjestivät kaupunkilaisille näkemistä, kun moottoripyörät kokoontuivat toista kertaa kevätajelulle. Paikalla oli paljon pyöriä monista moottoripyöräkerhoista.

Mepä valitsimme kuvauspaikaksi suojatien keskikorokkeen! Tonto valitti, että käsilaukku oli vähällä tarttua erään motoristin matkaan, kun taisimme olla aika lähellä heidän ohiajaessaan. Mitähän pojat olisivat sanoneet Kalkilla, kun yksi olisikin saapunut käsilaukku muassaan paikalle.

 Tämän sihteeritätösen lookin alla piilee armoton hevirokkari ja hevosvoimien ystävä. Moni ei varmaan tiedä, että olen kilpailutoimitsijana harrastanut vuosia kiihdytysautoja ja -moottoripyöriä. Arkisen elämän vastapainoksi varmaan kaipaan vauhtia ja moottorien jylinää. Pidän kyllä linnuistakin, mutta kyllä vienot titityyt jäävät toiseksi kun toistasataa moottoripyörää jyrisee ohi.

Asenne ratkaisee.

Paistaa se päivä paholaisellekin.

Paikalle oli tullut paljon lohjalaisia ihailemaan pyöriä. Kromia, pin stripeja, hienoja jalkarautoja, kaikenlaisia yksityiskohtia... niitä tarttui kameran kennolle.

Näissä vehkeissä riittää aina jotain rassattavaa.

Hammasharjalle hommia.

 

 

Ei mitään asiaa tähän kyytiin :-(

 

Kun letka lähti, moottorien jylinä oli korviahuumaavaa.

Ystävä oli laskenut noin 140 pyörää.

 

Hienoudestaan huolimatta käyttöpelejähän nämä ovat kuitenkin.

Moottoripään täydellinen päivä.

 

Riding side by side again.

Kuvia noin 170, lopuksi Irish Coffeet Londonissa. Joku yrttiteeviritelmä ja herkät omenankukkakuvat eivät tänään enää oikein iske.

Varaudu vedenpaisumukseen - iltapäivä Porlassa

Tämä herkullinen näky iski näkökenttiimme kuin nyrkki, kun palasimme Porlasta tänään iltapäivällä. Vanha Rambler American, jonka katolla oli kanootti. Jouduimme nimittäin pakenemaan Porlasta uhkaavan sateen edellä muutaman pisaran jo ripsiessä ja taivaan näyttäessä todella uhkaavalta. Peukut kuitenkin tälle amerikanautoharrastajalle, joka osaa sopivasti varautua vedenpaisumukseen!

Porla on Myllylammen alueella sijaitseva vanha vesijättömaa-alue, jonne Hugo Lagus perusti kalanviljelylaitoksen, joka toimi 1916-2005. Siis lähes sadan vuoden ajan! Porla on myös valtakunnalliseen lehtojensuojelualueeseen kuuluva lehtokorpialue, jossa on lukuisia harvinaisia lajeja. Se on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, ja maisemallisesti upea paikka, jossa järvi yhdistyy eksoottisella tavalla allasalueeseen. Olen itse Porlan säilyttämisen kannalla - Pro Porla.

Rentukka kukki.

Saniaiset kurottelivat pieniä nyrkkejään aurinkoon.

 Ilman putkea minun oli turha kuvailla lintuja, enkä edes ole mikään lintubongari. Itse tunnistan hädintuskin variksen ja pulun, mutta se ei estä minua nauttimasta Porlan linnuista. Olen kuitenkin oppinut siellä uusia lajeja, jotka minulle kaupunkilaisena ovat jännittäviä, esim. mustavalkoinen nokikana, valkoposkinen telkkä, silkkiuikku ja ruskeapäinen kaunis haapana.

Kauas pilvet karkaavat, turhaan niitä tavoitat...

Lokkeja.

Jos jotain on hauska katsella Porlassa, niin kultasäyneitä. Niitä viljellään koristekaloiksi.

Liikkeellä oli paljon ihmisiä.

Porlassa oli paljon ihmisiä. Suosittu ulkoilureitti kulkee sen läpi. Lapset katselivat vanhempineen kaloja ja lintuja. Penkeillä istuskeltiin ja vaihdettiin kuulumisia ystävien kesken. Monella oli kamera mukanaan. Se on selvästi kaupunkilaisille tärkeä ja rakas paikka.

Umpiunessa.

Ranta-alueen kehittäminen on alkanut, mutta näiden houkuttelevien rantalentiskenttien lisäksi tarvitaan muutakin.

Melan Vääntäjien kanoottivaja.

Mutta kun vesi alkoi ropista altaiden pintaan kastellen Tonton ja minut, oli aika lähteä hoitamaan kahvihampaan kolotusta. Tänään Cafe Lauri sai toimia poppamiehenä tässä asiassa. Ensin pikapyrähdys keskusaukiolla.

Toinen lohjalaisia puhuttava ja puhutteleva asia on Puu-Anttila.

Lauriin on kuin olohuoneeseensa menisi. Jukka huutelee tervetulleeksi jo ovella ja kyselee, missäs tällä kertaa kävimme kuvaamassa. Cafe Ole Tontolle ja minulle latte. Tällä kertaa sorruimme Brita-kakkuun.Se vei kielen mennessään.

Meillä on Tonton kanssa vakiopöytä ikkunan ääressä ja katselimme tietysti ulos ohikulkevia ihmisiä. Bongasimme myös tähän loppuun yhden harvemmin kaupungilla nähdyn ajoneuvon.

Äidit on museoitava!

Äitienpäivän aattona teimme Tonton ja tyttäreni kanssa pikavisiitin Lohjan museolle. Tällä kertaa luovutin kameran 15-vuotiaalle tyttärelleni. Hänen piti tehdä valokuvauskurssinsa lopputyö. Samalla siitä tuli äitienpäivälahja minulle. Ei hassumpaa. Olipa vaikeaa kävellä ja vain katsella tallentamatta sitä vihreyttä, vehreyttä ja versoavaa luontoa.
Seuraavana päivänä kävimme toisen naapurin äidin kanssa museon yrttitarhan vielä toiseen kertaan läpi etsien ideoita omaan pihaan tehtävään yrtti- ja hyötykasvilaatikkoon.
Olen sitä mieltä, että jokainen äiti on silloin tällöin museoitava. Puutarhassa kävely rauhoittaa. Jotensakin meditatiivista touhua.
Saanen esitellä teille: Valoja, varjoja ja muotoja. Kuvien copyright Mirka Hansalahti.

Kiitos kun katsoit! Tyttäreni arvostaisi mahdollisia kommenttejasi.

Varokaa nelikymppisiä naisia matkalla Martinpihaan

Martinpihalle ajettaessa liikennemerkit varoittavat nelikymppisistä naisista, mikä onkin hyvä juttu, kun sellaisia loikkii sielläpäin äkkiarvaamatta tielle :-) . No, vitsi vitsinä, tässä pysähdyimme ihailemaan sini- ja valkovuokkoja.

 Vapunpäiväksi Tonto oli saanut kutsun Martinpihan kesäkauden avajaisiin avecin kera. Matkalla juttelimme, kuinka Lohjansaari on ollut viime aikoina päämatkailukohteemme. Ei ihme toisaalta, sillä sieltä tuntuu löytyvän jatkuvasti jotain uutta.

Martinpiha palkittiin Lohjan matkailugaalassa maaliskuussa kesämatkailukohteena. Martinpiha sopii kotimaisille ja kansainvälisille vieraille, jotka nauttivat kohteen palvelujen myötä Suomen suvesta. Martinpihalla on hyvä kielitaitoinen palvelu. Martinpihan palveluina on majoitusta, ruokailua, kahvila, ostosmahdollisuuksia, näyttelyitä ja tapahtumia. Kohde toimii hienosti kesähäiden tai muiden juhlien näyttämönä. Martinpihan nettisivut palvelevat laadukkaasti ja monella kielellä. Yritys sijaitsee kauniin Lohjansaaren luonnon keskellä myös ympäröivää luontoa sopivasti palveluissaan hyödyntäen.

Viihtyisää, eikö vain?

Maitolaituri.

Kun siellä on vielä mukava,iloinen isäntäväki, siellä on mukava käydä. Kävimme jo viime kesänä pariin otteeseen siellä, ja varmaan kesän mittaan vielä monta kertaa. Kippo- ja kuppimyymälä tarjoaa ison valikoiman savi- ja keramiikka-astioita ja -tavaroita. Aion itse hankkia sieltä ainakin uudet, turhamaisen upeat kissankupit Kaleville ja Figarolle. Tonto löysi sieltä Tonto-lookiin sopivan hatun, josta puuttuu vain sulka. Se jäi vielä toistaiseksi myymälään.

Päivä oli aurinkoinen ja lämmin ja vaeltelimme iloksemme tutkimassa myymälöiden antia, nautimme herkullisista buffet-tarjoiluista ja kuuntelimme hauskan bändin iloista meininkiä.

Oi mitä värejä!

Värikkäät käsveskat

Ihana pihapiiri tarjoaa monenlaisia majoitusmahdollisuuksia.

Tässä on Galleria ja majoitustiloja.

Kuumat vartaat suoraan grillistä.

Kylmät siiderit ja oluet suoraan jäistä.

Välillä lauloi bändi, mutta vieraat kävivät myös välillä laulaa luikauttamassa.
Repertuaari oli karaokeklassikoista Carlos Santanaan.

Kotimatkalla piti tehdä pikaparkkeeraus tielle loikkivien nelikymppisten naisten lisäksi toisenkin luontohavainnon takia. Ikinä ennen en ole elävää mäyrää nähnyt, enkä nähnyt nytkään. Otusparka oli varmaan jäänyt auton alle Kovalanniemessä Lohjansaaren sillalla.

Hurjat kynnet.

 

Ihanaa kevättä!

Suosittelen vilpittömästi viettämään kesäpäivää tai -iltaa Martinpihalla. Siellä on kesän aikana erilaisia tapahtumia ja aina voi tehdä löytöjä hauskoissa teemaputiikeissa. Kuppi & Kippo on siirtynyt suurempaan tilaan, ja Antique & Humpuque on myöskin uudessa paikassa. Lisäksi Martinpihassa on uusi myymälä nimeltään Muki & Mutteri.