Kahvia!

Rakas kahvi. Suomessa juodaan niin paljon kahvia, ettei oikeastaan missään muualla, kymmenisen kiloa henkeä kohden vuodessa. Niinpä päätimme horaista aamutsufeet kotona ja lähteä Lohjalle kaupunkilenkille. Hassua oli, että  kahvi oli unohtunut ostaa kotiin ja piti laittaa lapsi lähikauppaan ensin ostamaan sitä kahvia, että saisi aamukahvit ja pääsisimme kahville.

Tavoitteena oli käydä lohjalaisissa kahviloissa ja ulkoiluttaa vähän kameroita samalla. Ensin kuitenkin etsimme Tonton parinkymmenen vuoden takaisten suunnistusmuistojen perusteella muistomerkkiä, joka on unohtunut Harjunrinteeseen. Muistomerkki kertoo, missä Lohjanjärven rantaviiva on ollut muinaisen Ancylusjärven aikoihin 6500 vuotta eKr. Ei ollut löytyä koko paikka, kunnes eräs ystävällinen herrasmies koiransa kanssa opasti meidät paikalle. Sellaista ryteikköä ei ole, mitä koiranomistajat eivät olisi tutkineet.

Tärväsin omani, joten sain lainata Tonton kuvaa (c) Sari H Kettunen.

 Mikäli jotakuta kiinnostaa käydä itse tutkimassa muistomerkki, se sijaitsee rinteessä Myllärinkadun päästä lähtevän metsään vievän polun läheltä. Palatessamme autolle törmäsimme myös Gasthausin isäntään Harriin koiran ja pojan kanssa lenkillä. Olin samalla viikolla käynyt trimmaamassa isäntäparin koiran eikä se kantanut hännänhuiskutuksesta päätellen kaunaa. Puita on kaadettu Gasthausin risteyksen ympäriltä, näyttää mukavalta.Ja mukava on Gasthauskin, Lohjan matkailutulokkaana palkittu tänä vuonna.

Sunnuntaisin ei mikään ole oikein auki. Siitä huolimatta päätimme tehdä kahvilapäivityksen blogiin. Ensimmäinen kahvila oli St. Honore. Honoren kakut ja leivokset ovat aivan legendaarisia. St Honore on avoinna arkisin 9-17 ja lauantaisin 9-15.

Samalla takapihalla olisi ollut tarjolla myös soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa.

Sunnuntaisin suljettu.

Kävelimme sitten seuraavaan kahvilaan. Nina Mariassa on söpöt kahvikupit, sellaiset ruusukupit ja kesäisin mukava istua sisällä viihtyisissä tiloissa tai ulkona katsomassa kadun menoa. Olen joskus käynyt siellä. Tänään en.

Sunnuntaisin suljettu.

Sitten Lohjan torin kulmille. Kesäaika alkaa, kun Kaffela avattiin talven jälkeen taas eilen. Mutta tänään tori oli tyhjä ja autio.

Torin laidassa on vanha paloasema, joka varmaan puretaan jossain vaiheessa. Jouluisin torni on valaistu hauskalla lumihiutalekuviolla.

Vanha ja kulahtanut. Suljettu 24/7/365

Vaalitouhuissa.

Torin laidalla on myös Lohjan Työväentalo. ”Torpan” rakentamiseen ryhdyttiin puheenjohtajan, kirvesmies H.J. Rannan piirustusten mukaan. Tontti taloa varten vuokrattiin kamarijunkkari Hjalmar Linderiltä viiden markan vuosivuokralla. Talon harjannostajaiset pidettiin 1906 syksyllä. Torpassa oli keittiö, talonmiehen huone ja kokoushuone. Taloa laajennettiin jo vuonna 1908 kun tehtiin suuri sali sekä näyttämöosa.

Omat vanhempani ovat tavanneet 50-luvun lopulla Lohjan Työväen teatterissa, joka tuolloin toimi Työväentalolla. Isä valmistui Teatterikoulusta ja sai ensimmäisen kiinnityksensä Lohjalle. Äiti oli iltanäyttelijänä teatterissa. Vanhempani joutuivat vastanäyttelijöiksi Anne Frankin päiväkirja -näytelmään. Arvatkaa, miksi Ampun oikea etunimi on Anne?

Sokeripala

Sepänkatu 7:n sokeripala on vuonna 1938 rakennettu vaatturi Nestori Vainion rakennuttama alunperin asuin- ja liikerakennus, jonka kohtalo on vielä epäselvä. Sekin halutaan purkaa.  Kuka muistaa vielä Torilinnan, nykyisen Lohjantähden paikalla vastapäätä tätä olleen komean punatiilitalon?

Lohjantähti ja tori.

Joku kertoi tykänneensä kummitustalobloggauksistamme. Tämä kummitustalo löytyy ihan keskustasta, kun katselee takapihoja sillä silmällä.

Lohjan aurinkoisin kesäterassi, Caballo Bayo, ja Kela takaapäin. Enpä menisi kehumaan tätäkään näkyä.

Vanha Sammon talo. Tyhjänä ja suljettuna. Katse ylös, ja näin ikävän harmaanakin päivänä voi löytää hauskan punaisen yksityiskohdan.

Onneksi sentään Lohjan Kuvataidekoulu onsaanut hyödyntää Sampotalon näyteikkunoita. Tosi hauskat kissat!

Matka jatkuu. Seuraava kahvila on Cafe Lauri, lempikahvilani Lohjalla. Sydämellinen palvelu ja herkulliset tarjottavat. Vuoden 2012 lohjalainen matkailuyritys. Täältä saa muuten kesäisin Siuntion jäätelöä. Suosittelen. Seuraavaksi omalla maistelulistallani on salmiakki-valkosuklaakakku. Nyt Timo ja Jukka olivat kuitenkin lomalla pääsiäisen yli..

Cafe Lauri. Suljettu sunnuntaisin. Kurkimme ikkunasta.

 Nyt jo kahvihammasta kolotti tosi paljon.Kävelimme Kahvila Liisaan. Arvatkaa mitä? Se oli...

SULJETTU SUNNUNTAISIN...

Kaiken lohduttomuuden jälkeen onneksi Verona tarjosi piristystä näköelimillemme, vaikkei kahvihampaille pääsiäiskukkien muodossa.

On keskustassa onneksi kauniitakin taloja. Tämän talon sisällä on tosin kaikkien inhokki, Verovirasto. 1929 valmistuneen rakennuksen rakennuttivat kauppias J. Hynninen ja pankinjohtaja V. Joenpelto ja sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Paatela & Paatela. Se on tyyliltään 1920-luvun klassismin ja orastavan funktionalismin välivaihetta.

Aurinkoisena päivänä verovirastokin on oikein nätti.

Mutta kahvilakierroksemme jatkui. Seuraavaksi ihmettelimme, mikseivät ovet aukea Carnevalen, Lohjan uusimman kahvilatulokkaan ovella. Tämä on itseltäni vielä ihan testaamatta. Jäi edelleen. Kenties vielä jonakin päivänä...

Kahvin saaminen tästä sentään Suomen 22. suurimmasta kaupungista alkoi tuntua yhtä toivottomalta kuin alla rehottava Nummentien vanha rata. Sieluni silmin näin meidät raahautumassa kontaten kiskoja pitkin, kynnet irti ja kämmenet verillä ainoana ajatuksena: Kahvia!

Mutta sitten muistimme vanhalla rautatieasemalla sijairsevan Resiinan! Tosin tarkkaan ottaen se sijaitsee neljä, viisi kilometriä keskustasta.

Arvatkaapa mitä... Se oli avoinna! Siellä oli ihmisiä! Ja siellä oli ihan viihtyisää ja edulliset hinnat. Alla oleva iso pala raikasta kääretorttua maksoi vain 1,80 e. Joimme kahvia ja vihreää limpparia ja olimme onnellisia.

Tutustuimme siis kotiseutuumme turistin silmin tänään. Kesällä asiat ovat toivottavasti paremmin. Sillä turistit syövät ja juovat myös sunnuntaisin. Toisenlaisiakin kotiseutuun tutustumisia kaupungin matkailuihmiset järjestävät. Niistä lisää tästä linkistä. Ensimmäinen kiertoajelu oli täyttynyt alta aikayksikön ja saavuttanut varauksetonta kiitosta. Mekin Tonton kanssa aiomme jollekin sellaiselle mennä hieman keväämmällä.

Todella harmaa päivä, tylsiä kuvia 83 kpl. Säätila plussan puolella, sentään. Toivottavasti pääsiäisenä on kivat ulkoilukelit, sillä pää pursuaa paikkoja ja ideoita, joissa pitää käydä.